Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä metalli- ja terästeollisuus on tärkeässä roolissa. Vähähiilisyydestä voi syntyä merkittävää liiketoimintapotentiaalia, mutta se vaatii panostuksia tutkimukseen. Business Finland rahoittaa kolmea suurta tutkimusprojektia – FSS, FOSSA ja TOCANEM – jotka kehittävät metallien valmistusteknologiaa ja tähtäävät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Nämä kolme tutkimusprojektia muodostavat ekosysteemin, joka luo osaamispohjaa Suomen teräs- ja metalliteollisuuden kestävälle kilpailukyvylle. Fossiilivapaaseen teräksen valmistukseen siirtyminen on mullistava teknologinen murros, joka vaatii suuria muutoksia ja yhteistyötä energiantuotannossa, metallinjalostusprosessissa ja materiaalivirroissa.
Uudet materiaalit, toimintamallit ja päästöjen vähentäminen parantavat suomalaisen teräs- ja konepajateollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Metalliteollisuus on Suomen teollisuuden suurin osa-alue, ja sen osuus Suomen viennistä on 12 prosenttia ja bruttokansantuotteesta noin kolme prosenttia.
Metallinjalostajilla on pitkät perinteet tutkimusyhteistyöstä. Metalliteollisuuden tutkimusstrategiaa jatkaa kolmen hankkeen kestävään kehitykseen suuntautuva tutkimuskokonaisuus. Hankkeissa tutkitaan vedyn käyttöä metallien pelkistyksessä ja mahdollisesti biomateriaalien käyttöä metallin valmistuksessa.
FSS-tutkimushanke keskittyy tuotantoprosessien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. FOSSA-hankkeen tavoitteena on rakentaa fossiilivapaata teräs- ja konepajateollisuuden arvoketjua terästuotannosta loppuasiakkaalle asti. TOCANEM-projekti pyrkii kehittämään teknologioita metallien tuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja vahvistamaan Suomen asemaa prosessi-innovaatioiden ja tuotantoteknologioiden edelläkävijänä.
Hankkeissa korostuvat fossiilivapaan sähkön ja vedyn hyödyntäminen metallien valmistuksessa sekä kierrätyksen merkitys. Nämä innovatiiviset lähestymistavat avaavat uusia mahdollisuuksia sekä teollisuudelle että ympäristölle.
Toisaalta, on myös huomioitava, että vihreä siirtymä voi aiheuttaa sosiaalisia ja taloudellisia haasteita, kuten työpaikkojen menetyksiä ja tarvetta työvoiman uudelleenkoulutukseen. Yhteiskunnan ja teollisuuden tulee olla valmiita kohtaamaan nämä haasteet ja löytää keinoja minimoida niiden vaikutukset.
Lisäksi on tärkeää muistaa, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei ole ainoa kestävän kehityksen tavoite. Myös veden- ja energiankulutuksen vähentäminen, ekosysteemien suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat olennaisia osia kestävää kehitystä. Metalli- ja terästeollisuuden tulee ottaa nämä tekijät huomioon tutkimusprojekteissaan ja kehittää ratkaisuja, jotka edistävät kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.
On myös arvioitava, kuinka tehokkaasti nämä tutkimusprojektit pystyvät edistämään kestävää kehitystä ja vähentämään päästöjä. On tärkeää seurata ja arvioida hankkeiden vaikutuksia, jotta voidaan varmistaa niiden toimivuus ja vaikuttavuus.
Kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa vihreän siirtymän onnistumisessa. Suomen metalli- ja terästeollisuuden edustajat voivat oppia muilta mailta ja jakaa omia innovaatioitaan muiden kanssa, jotta saavutetaan laajempi vaikutus globaaleihin päästövähennyksiin. Yhteistyö voi ulottua tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, politiikkojen luomiseen sekä kauppasuhteiden vahvistamiseen kestävän kehityksen mukaisesti.
Energiantuotanto on myös keskeinen osa vihreää siirtymää metalli- ja terästeollisuudessa. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, laajempi käyttöönotto teollisuudessa on välttämätöntä fossiilivapaan teräksen valmistuksen mahdollistamiseksi. Energiatehokkuuden parantaminen prosesseissa auttaa myös vähentämään kustannuksia ja lisäämään kilpailukykyä.
Toinen tärkeä näkökulma on kuluttajien rooli vihreän siirtymän edistämisessä. Yhä useammat kuluttajat vaativat kestävämpiä tuotteita ja ovat valmiita maksamaan niistä enemmän. Tämä luo markkinavetovoimaa vihreämmille tuotteille ja kannustaa teollisuutta investoimaan kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin.
Kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta voi myös tarjota työpaikkoja ja edistää taloudellista kasvua. Vaikka vihreä siirtymä voi aiheuttaa joitain työpaikkojen menetyksiä perinteisillä teollisuudenaloilla, se voi samalla luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi uusiutuvan energian, kierrätyksen ja kiertotalouden aloilla. Työvoiman uudelleenkoulutus on avainasemassa tämän siirtymän tukemisessa ja työllisyyden säilyttämisessä.
Lopuksi on tärkeää huomata, että vihreä siirtymä on jatkuva prosessi, joka vaatii jatkuvaa kehitystä ja mukautumista uusiin haasteisiin. Suomen metalli- ja terästeollisuuden on oltava valmis vastaamaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, olipa kyse sitten teknologian kehityksestä, markkinoiden muutoksista tai poliittisista päätöksistä.
Kokonaisuudessaan metalli- ja terästeollisuuden vihreä siirtymä on tervetullut kehityssuunta ja tutkimusprojektit, kuten FSS, FOSSA ja TOCANEM, ovat merkittäviä askeleita kohti kestävämpää ja kilpailukykyisempää metalli- ja terästeollisuutta Suomessa.
Lähde: businessfinland.fi